Sattumaa ei kannata säikähtää
Tavanomainen aamun rutiini on muuttunut täysin jonkun toisen toimesta. Kestää tovin ennen kuin tajuntani ymmärtää, että autoon on murtauduttu.Kävelen aamutuimaan parkkipaikalle ajatuksissani ja käyn läpi päivän ensimmäisen tapaamisen agendaa. Kävelen samaa reittiä kuin aina yleensä ja kaivan laukustani auton avainta. Avaan oven kuten aina aikaisemminkin. Tavanomainen kulku keskeytyy, kun huomaan kuljettajan penkillä huoltokirjan, mikä ei yleensä ole siinä ollut. Ihmettelen asiaa: enhän sitä tuohon jättänyt. Katse osuu apukuskin penkille, jossa myös on jotain epätavanomaista sinistä ainetta. Olen ymmälläni: mitä tämä tarkoittaa? Kolmanneksi huomaan apukuskin puolella olevien ikkunoiden puuttuvan ja ihmetykseni kasvaa entisestään. Tavanomainen aamun rutiini on muuttunut täysin jonkun toisen toimesta. Kestää tovin ennen kuin tajuntani ymmärtää, että autoon on murtauduttu.
Tämä tilanne on yksi esimerkki siitä, miten tavanomaisen rutiinin yllättävä muutos vaikuttaa aivotoimintaan. Ihmismieli lukkiutuu helposti tiettyihin kaavoihin ja mukavuussyistä on aina helpompaa toistaa jo kerran hyväksi todettuja rutiineja. Ajatukset voivat rullata omalla painollaan, kun ei erityisemmin tarvitse miettiä, mihin kohtaan sitä tänään istuu tai mitä sieltä kaupasta tällä kertaa ostaisi. Kuntosalilla valitaan aina automaattisesti sama pukukoppi. Kaupassa kuljetaan samaa reittiä ja poimitaan ostokset samassa järjestyksessä. Julkisissa kulkuneuvoissa istutaan yleensä samoille paikoille. Olisiko kuitenkin aika ajoin syytä hakeutua erilaisiin tilanteisiin, jotta antaisit mahdollisuuden uusille ajatuksille?
Luovassa työssä rutiinien ja tavanomaisen toimintatavan rikkominen ja uudelleenjärjestely on tärkeää. Asioita täytyy pystyä katsomaan eri näkökulmista. Yllätykset ovat jokapäiväisiä, sillä harva meistä tietää tarkalleen, mitä työpäivä tulee sisältämään. Miten osaisimme paremmin hyödyntää yllätysten tarjoamia erilaisia reagointitapoja? Toimitko aina samalla tavalla kuin kohtaat jotain yllättävää? Työelämässä puhutaankin resilienssin kehittämisestä eli kyvystä sopeutua ennakoimattomiin muutoksiin. Kun asiat sujuvat ennakko-odotusten mukaisesti, pääset vähemmällä ja vältät turhan ahdistumisen. Muutostilanteissa puolestaan saatat stressaantua ja reagointikykysi heikentyy. Lohduttavaa on, että sopeutuminen muutoksiin on opitty kyky, joten jokainen voi sitä harjoitella.
Kokeilepa seuraavalla kerralla esimerkiksi näitä reagointitapoja:
Joku menee pieleen. Naura! Mieti mitä hyvää tässä mokassa oli!
Myöhästyt. Hienoa! Mitä voit tehdä nyt, kun et ehtinytkään sinne, mihin alunperin piti ehtiä?
Asiat menevät nopeammin ja helpommin kuin ajattelit. Älä tyydy tyytyväisyyden tunteeseen, vaan mieti, miksi asiat menivät tällä kertaa paremmin ja mitä voit tästä oppia.
Sitten ei muuta kun harjoittelemaan!
Kun poistut tavanomaiselta ajatuspolulta,
saatat löytää pensaikossa piilevän aarteen.
Minna
minna.kateva@bstr.fi
