Uusia ruokatrendejä syntyy kuin sieniä sateella.
Superfood, paleo, raakaruoka, gluteeniton, 5:2… Uusia ruokatrendejä syntyy kuin sieniä sateella. Kaiken taustalla tuntuu olevan halu löytää ihmekeino pitää itsensä terveenä ja samalla nauttia hyvästä ruuasta. Monet unohtavat kyseenalaistaa uudet ruokatrendit ja sinisilmäisesti uskovat kaiken, mitä uudet dieetit lupaavat. Kannattaa kuitenkin hetkeksi pysähtyä ja miettiä, kuka on uuden ruokavillityksen taustalla ja millaiset motiivit ruuan markkinoinnissa on. Elintarvikealan yrityksillä on huimat mahdollisuudet todistaa vastuullisuutensa kehittämällä oikeasti terveellisiä tuotteita, joita pystyy puhtaalla omallatunnolla markkinoimaan. Terveysintoilu, kotoilu ja fitnessbuumi ovat jylläänneet jo vuosia. Viime aikoina kauppojen hyllyillä on alkanut näkyä myös terveellisempiä vaihtoehtoja, mutta liian harva toimija on reagoinut tähän kysyntään. Pelkillä mainoslauseilla ei pitkälle pötkitä, jos tuote ei ole asiakkaan arvomaailman mukainen.
Onneksi jokainen voi valita, millaisia toimijoita ja periaatteita kannattaa. Puhdas ruoka, luomu ja lähiruoka ovat mielestäni erinomaisia esimerkkejä hyvistä ruokasuuntauksista. Monissa kaupungeissa on perustettu lähiruokapiirejä, jotka tilaavat suoraan lähituottajilta raaka-aineita. Superfoodit on hyvä esimerkki, miten terveelliset tuotteet oikein markkinoituna voivat lähteä isoon lentoon. Uskon, että superfoodit ovat tulleet jäädäkseen. Mustikkaa, raakakaakaota, pellavaa ja muita luonnonmukaisia, ravinnetiheitä ruoka-aineita tuskin aivan heti teilataan epäterveellisiksi.
Avokadon brändäys
Hiljattain törmäsin mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa kerrottiin, miten avokado on onnistuttu brändäämään haluttavaksi hedelmäksi. Aikaisemmin hedelmästä käytettiin nimitystä "alligator pear", joten ensimmäinen vaihe oli keksiä houkuttelevampi nimi tälle muhkuraiselle ja hieman rumankin näköiselle herkulle. Itse asiassa ennen avokadon mausta ja hajusta ei pidetty, joten makumieltymyksiinkin markkinoinnilla voidaan vaikuttaa. Avokadoa alettiin yhdistää muiden luksusraaka-aineiden, kuten hummerin, kanssa samoihin resepteihin. Nykyään avokado mielletäänkin arvokkaaksi elintarvikkeeksi, jota käytetään hienoimpiin salaatteihin ja muihin ylellisiin ruokiin. Avokadolle löytyy mitä moninaisempia käyttökohteita: terveellisestä suklaamoussesta aina kasvonaamioihin asti. Tyypillinen amerikkalainen avokadon ostaja on 25-54-vuotias terveystietoinen ja korkeasti koulutettu nainen. Brändäyksessä on siis onnistuttu erinomaisesti vetoamaan juuri siihen kohderyhmään, jolla on suurin ostovoima.
Suomessa villinnyt avokadopastan resepti toimi myös kuin kulovalkean tavoin levittäen vihreän terveyspommin ihanuutta. Tuskin löytyy kovin montaa, joka ei olisi tästä ihmereseptistä vielä kuullut ja sen innoittamana hedelmää maistanut. Suuren suosion saavuttaminen on monen tekijän summa, mutta itse tuote on ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Päälle ripaus näkyvyyttä oikeissa kanavissa, niin suosio on taattu. Yksi esimerkki oikeanlaisesta markkinoinnista on myös lihatuottajien käytäntö merkitä pakkaukseen, miltä tilalta tuote on lähtöisin. Vastuullisuus ja alkuperä ovat tärkeitä kuluttajille, joten yhä useamman toimijan tulisi painottaa näitä asioita omassa viestinnässään.
Äidit ovat meille opettaneet: "Ruualla ei saa leikkiä" ja sama pätee ruokamarkkinointiin.Niin oman ruokavalion kuin medialukutaidonkin suhteen on helppo yhtyä Brasilian riemastuttavan rentoihin virallisiin ravitsemussuosituksiin. Ohjeistuksessa kehotetaan muun muassa perustamaan ruokavalio luonnollisille tai mahdollisimman vähän prosessoiduille ruuille, kehittämään kokkaustaitoja, tekemään ruuasta tärkeä ja nautinnollinen asia elämässä sekä suhtautumaan kriittisesti ruuan mainostukseen. Äidit ovat meille opettaneet: "Ruualla ei saa leikkiä" ja sama pätee ruokamarkkinointiin. Sillä pyritään vaikuttamaan yhteen ihmisen tärkeimmistä hyvinvointitekijöistä, joten vastuu on suuri. Me kannamme vastuumme ja tuemme hyviä valintoja.
Lisää aiheesta:
The Atlantic: The Selling of the Avokado 31.1.2015
Aamulehti: Uusi hittidieetti: syö kuten Brasilia neuvoo! Minna Kurki, 2.2.2015.
Minna Kätevä
minna.kateva@bstr.fi
